Työturvallisuus restonomin työympäristössä

Olennaisena osana ravintola-alan esimiehen työtehtäviä kuuluu työntekijöistä huolehtiminen ja työturvallisuuden takaaminen. Työntekijän turvallisuudesta on olemassa lakeja, jotka ilmenevät EU:ssa määrätyssä direktiivissä (89/391/ETY). Direktiivissä korostuu ennen kaikkea tapaturmariskien ennaltaehkäisy. Tässä asetuksessa työnantajilta edellytetään vaarojen arviointia sekä työtekijän työturvallisuuden takaamista.

Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa, että työpaikoilla on tunnettava niitä koskeva työsuojelulainsäädäntö sekä sen vaikutukset omalle työpaikalle. (Työterveyslaitos 2009.)

Laki velvoittaa työnantajaa järjestämään työterveyshuoltopalvelut, joista kerromme lisää luvussa Työterveys.

Näiden lakien ja direktiivien toteutusta käytännössä valvoo aluehallintovirasto, joka suorittaa tarkastuksia majoitus- ja ravitsemisalan työpaikoilla.

Lakien tavoitteena ei ole vain lisätä työantajan työtaakkaa ja kuluja. Oikeaoppisella ohjeistuksella ja toiminnalla pienennetään työpaikan tapaturmariskiä ja siten vähennetään sairaslomien määrää ja edistetään työntekijöiden laadukkaampaa työskentelyä.

Riskianalyysi
Hotelli-, ravinto- ja catering-alalla on ominaispiirteitä jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen:

• pitkät seisomisajat ja staattiset asennot
• työtä tehdään pääsääntöisesti seisaaltaan ja kroppa rasittuu fyysisesti 
• etenkin tarjoilijoilla ja kokeilla niska-, hartia- ja selkäkivut ovat yleisiä
• työn kuormittavuus
• epäsäännölliset työajat 
• työskentely joskus hankalienkin asiakkaiden kanssa
• ahdistelu ja jopa väkivalta
• suuri ilta- ja yötyön osuus
• työn stressaavuus
• sosiaaliset ongelmat; kun suurin osa ihmisistä on vapaalla, ravintola-alan työntekijät ovat töissä
• altistuminen kovalle melulle
• desibelit voivat nousta kuulolle haitalliselle tasolle
• jatkuva melu rasittaa niin mieltä kuin kehoa
• vaaralliset kemialliset pesuaineet
• joidenkin aineiden käsittely vaatii erityistä suojautumista ja oikeaoppista käsittelyä
• terävät välineet ja kuumat pinnat sekä nesteet
• palovaara (hellat, kuuma rasva ja vesi)
• etenkin keittiössä käytettävät työvälineet (kuten esimerkiksi veitset)

Terävät esineet keittiössä. Työntekijää tulee ohjeistaa ja neuvoa käytettävien välineiden oikeaoppiseen käsittelyyn. Esimerkiksi veitset tulee pitää terävinä, jolloin leikkaaminen on helpompaa ja siten ehkäistään vaaratilanteita.


Ennaltaehkäisy
Kuten lainsäädäntökin velvoittaa, työnantajilla on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus pitää työpaikka turvallisena ja terveysoloiltaan hyvänä. Myös taloudellinen ajattelu tukee tätä näkökulmaa, sillä työntekijän menettäminen työtapaturman vuoksi aiheuttaa lisäkuluja ja voi olla haitaksi työtoiminnalle.


Perusperiaatteena työterveyden ylläpitoon voidaan pitää hyvää valvontaa ja johtamistapaa, sekä tehokasta koulutusta. Toimiva työtapaturmien ehkäisytapa on merkki menestyvästä yrityksestä. Hyvällä ennaltaehkäisyllä tunnistetaan työperäiset sairaudet nopeammin ja minimoidaan työpaikan vaaratekijät.

Tarkastelemme seuraavaksi yleisimpiä riskitekijöitä hotelli-, catering- ja ravintola-alalla. Kerromme ehkäisykeinoja näiden ongelmien minimoimiseen ja jopa poistamiseen työpaikoilta. Listan avulla on helppo lähteä tunnistamaan selkeimmät ja riskipitoisimmat tapaukset.

Ongelmakohta 1)
Liukastumiset, kompastumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä onnettomuuksien syitä hotelli-, ravintola- ja catering-alalla, etenkin keittiössä. Onnettomuudet johtuvat useimmiten veden, ruoantähteiden tai öljyn liukastamista pinnoista. Vaaran pahentava tekijänä ovat vääränlaisten jalkineiden käyttö, liian nopea liikkuminen, häiriötekijät ja porraskaiteiden käyttämättä jättäminen.

 











Ennaltaehkäisevään työturvallisuuteen kuuluu oikeat työvaatteet. Esimerkiksi oikeilla työjalkineilla saadaan minimoitua märkien lattioiden aiheuttamaa liukastumisvaaraa tiskissä. Työnantaja voi vaatia asianmukaista työvarustusta työpaikalla, jolla hän kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Yleisesti on arvioitava kuhunkin tilanteeseen liittyvät vaaratekijät ja kirjata ne mahdollisesti omavalvontasuunnitelmaan, toteuttaa suunnitelma vaaran minimoimiseksi/poistamiseksi ja tiedotettava asiasta koko henkilöstölle.
  
• Huolehdittava työskentely- ja kävelyalueiden asianmukaisesta siivouksesta ja pidettävä nämä alueet esteettöminä.
  
• Käytettävä asianmukaisia jalkineita ja muita varusteita.
  
• Varmistuttava riittävästä valaistuksesta.
  
• Uunit, astianpesukoneet ja kaappien ovet pidettävä suljettuna.
  
• Muistettava kiireestä huolimatta tärkeä seikka – kävele, älä juokse.
  
• Jos on tarvetta kiivetä kurottamaan ylätasoilta tavaroita, käytettävä asianmukaisia tikkaita, joissa on liukuesteet.
  
• Porraskäytäviin asennettava tukevat kaiteet ja etenkin muistaa niissä riittävä valaistus.
  
• Jos lattioilla on mattoja, huolehdittava etteivät ne missään tapauksessa luista alta.
  
• Vaarat merkittävä turvamerkinnöillä.
  
• Kiinnitettävä erikoishuomio etenkin näkymättömiin alueisiin. Näitä ovat esimerkiksi pakastimet, kylmiöt, varastotilat, lastauslaiturit ja lukkojen takana olevat tilat.
  

Ongelmakohta 2)
Leikkurit lihamyllyt, sekoittimet ja veitset ovat yleisesti käytettyjä tavaroita ammattikeittiössä. Tyypillisimpiä keittiössä syntyviä vammoja ovat erilaiset haavat, jotka syntyvät työkalujen käytössä

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Teroitettavat veitset ja pidettävä ne hyvässä kunnossa ja pestävä erikseen.
  
• Tuotekohtaisesti valittava oikea veitsi.
  
• Käytettävä liukumatonta leikkuulautaa, mielellään puista.
  
• Veitset säilytettävä veitsitelineessä, sopivalla veitsihyllyllä tai seinään asennetussa magneettinauhassa.
  
• Työntekijät koulutettava laitteiden turvalliseen käyttöön.
  
• Varmistettava, että kaikkiin koneisiin on kiinnitetty suojukset ja että niitä myös käytetään. Leikkurit varustettava peukalosuojilla ja viimeisen viipaleen poistimella.
  
• Hätästop–painike kädenulottuvilla.
  

Ongelmakohta 3)
Palohaavat ja – vammat ovat myös erittäin suuri riskikysymys.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Kuumat nesteet, lautaset ja välineet tarjoiltava tarjoiluvaunun avulla.
  
• Varoitettava palveluhenkilöstöä ja asiakkaita kuumista lautasista.
  
• Keittiön oviin asennettava ikkunat, jotta palveluhenkilöstö voi kulkea ovista turvallisest.i
  
• Opastettava työntekijöitä käsittelemään kuumia esineitä asianmukaisesti: esim. kattilan kansi kannattaa avata poispäin kehosta.
  
• Astiat nostettava kuivan kankaan avulla.
  

Etenkin rasvakeittimen turvallinen käyttö on opastettava huolella

• Käytä automaattisia ruuanlaskemislaitteita.
  
• Anna kuuman öljyn ja rasvan jäähtyä yön yli ennen hävittämistä.
  
• Varmista, että astiat ovat riittävän suuria ja kestävät korkeita lämpötiloja.
  
• Varmista, että henkilöstön käytössä on asianmukaiset suojavarusteet.
  

Kuumat pinnat.
Kiiretilanteissakin tulee toimia varovaisuutta ja maltillisuutta noudattaen. Kuumuus ja polttavat pinnat ovat suuri työterveysriski ja niiden ehkäiseminen vähentää sairaslomien määrää ja ylimääräisiä kuluja.

Ongelmakohta 4)
Monet alan tehtävät edellyttävät käsin tehtävää työtä: painavien astioiden nostaminen ja kantaminen, rasvakeittimen puhdistaminen sekä imurointi. Vammoja voi syntyä yksittäisen onnettomuuden seurauksena, mutta useimmiten ne ovat tulosta pitkäaikaisesta stressistä ja rasituksesta. Painavien esineiden nostaminen ja kantaminen ovat merkittäviä selkäkivun aiheuttajia, kun taas raskaat tai toistuvat toiminnot sekä huono ryhti ovat yhteydessä yläraajavammoihin.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siis yleisiä hotelli-, ravintola-, ja catering-aloilla. TULE-sairaudet ovat kehon rakenteiden, kuten lihasten, nivelten, jänteiden ja hermojen työperäisiä vammoja. Kuitenkin myös akuutit traumat, kuten murtumat, jotka syntyvät onnettomuuden yhteydessä ovat mahdollisia TULE-sairauksia. Nämä sairaudet vaikuttavat yleensä selkään, niskaan, olkapäihin ja yläraajoihin, toisinaan myös alaraajoihin.

Hotelli-, ravintola ja catering-alan työntekijöillä riski on keskimääräistä suurempi TULE-sairauksiin, koska heidän työnsä edellyttää usein pitkäkestoista seisomista ja työskentelyä epämukavissa asennoissa. Työn on fyysisesti hyvin raskasta ja stressaavaa ja työpäivät ovat pitkiä.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Kevennettävä mahdollisimman paljon fyysistä rasitusta, koneiden ja laitteiden avulla.
  
• Kannettaessa ja nostattaessa pidettävä taakka lähellä kehoa.
  
• Tavarantoimittajilta ostettava mahdollisimman kevyitä ja pienimääräisiä eriä.
  
• Hyllyjen järjestelmällinen järjestely.
  

Ongelmakohta 5)
Meluisat ruoanvalmistusprosessit, merkkiäänet, pesukoneet, koneistot, ilmastointi, musiikki sekä ihmisten aiheuttama melu, kuuluvat kaikki horeca-alan työhön. Toistuva ja pitkäaikainen altistuminen melulle heikentää kuuloa.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Meluhaitat minimoitava ja vaarallinen melu poistettava.
  
• Asianmukaisten kuulosuojainten käyttö.
  

Ongelmakohta 6)
Vaaralliset aineiden käsittely ovat myös osa alaa. Ne voivat aiheuttaa vammoja tai sairauksia, jos työntekijät joutuvat kosketuksiin niiden kanssa tai käyttävät niitä epäasianmukaisesti. Vakava riski on läsnä. Haitallisia aineita ovat mm. pesunesteet, astianpesunaineet ja huuhteluaineet, viemärinpuhdistusaineet, uuninpuhdistusaineet, desinfiointiaineet, WC-puhdistusaineet, valkaisuaineet, yleispuhdistusaineet ja kalkinpoistoaine. Yleisimmät riskit kohdistuvat iho- tai silmäkontaktiin sekä hengittämiseen ja nielemiseen.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Säilytä puhdistusaineita vain astioissa, joiden muoto tai merkinnät erottavat ne selvästi ruokaa sisältävistä astioista. Puhdistusaineiden varastointiin käytettävät säiliöt on merkittävä niin, että kaikki käyttäjät tunnistavat niiden aiheuttaman vaaran.
  
• Vaarallisia puhdistusaineita käsiteltäessä on käytettävä suojavarusteita. Suojanaamarit tai -lasit, hengityssuojaimet, suojakäsineet, kumiesiliinat ja turvasaappaat ovat yleisimpiä.
  
• Käyttöohjeiden noudattaminen ja tiedostaminen tärkeää.
  
• Myös hyvä tuuletus työskentelytiloissa suojaa työntekijöiltä aineiden hengittämiseltä.
  

Ongelmakohta 7)
Horeca-alan työntekijöihin kohdistuu lämpörasituksen riski heidän purkaessaan kuormaa, työskennellessään keittiössä ja palvellessaan asiakkaita. Ruoanvalmistus tekee keittiöympäristöistä kuumia ja kosteita, ja kesäisin olosuhteet voivat heiketä entisestään. Liialliselle kuumalle altistuminen voi aiheuttaa lämpöhalvausta, uupumusta ja lämpökouristuksia. Varoittavia merkkejä ovat lämpöihottuma ja pyörtyminen.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Hyvä ilmastointi tai paikallinen ilmanjäähdytin voi olla hyödyllinen.
  
• Induktiokeittämisjärjestelmä ei tuota avointa lämpöä vaan kuumentaminen tapahtuu magneettikenttien muodostaman ”kylmän lämmön” avulla.
  
• Kosteuden vähentäminen ilmastoinnin ja kuivainten avulla. Myös kosteuden lähteiden minimoiminen. Näitä ovat esim. vesihauteet, viemärit ja vuotavat höyryventtiilit.
  
• Kuumasta tilasta vuoroajoin viileään lepotilaan siirtyminen lievittää lämpörasitusta.
  
• Fyysisen rasituksen välttäminen kuumissa tiloissa.
  
• Muistettava reilu veden juonti, jotta nestehukalta vältytään.
  
• Asianmukaisten suojavarusteiden käyttö: viileät mukavat ja hengittävät työvaatteet, esim. pellavasta valmistettu.
  
• Työntekijöiden tiedottaminen kuumassa työskentelyn vaaroista sekä asianmukaisten valvonta- ja työskentelykäytäntöjen eduista.
  

Tulipalojen riski on huomattava hotelli-, ravintola- ja catering-alalla ja etenkin keittiöissä, joissa käytetään kaasuja, avotulta, kuumia öljyjä ja helposti syttyviä aineita.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• Sähkölaitteiden hyvä kunnossapito ja säännöllinen tarkistaminen.
  
• Rasvakeitinten ylikuumenemisen estäminen termostaateilla.
  
• Rasvahanojen, poistokupujen ja suodattamien säännöllinen ja huolellinen puhdistaminen.
  
• Paloportaiden, hätäuloskäyntien merkitseminen ja niiden esteettöminä pitäminen.
  
• Automaattisten palovaroittimien- ja sprinklerijärjestelmien asentaminen.
  
• Varmistaa, että työntekijät osallistuvat paloturvallisuuskoulutukseen.
  

Ongelmakohta 8)
Psykososiaaliset riskitekijät ovat yhteydessä työn organisointitapaan ja henkiseen rasitukseen. Ristiriitaiset vaatimukset, työn hallitsemattomuus sekä kollegojen tai esimiesten tuen puute ovat kaikki merkittäviä riskitekijöitä. Horeca-alan työntekijöitä rasittavat pitkät työajat sekä usein toistuvat yö- ja viikonlopputyöt. Hankalat asiakkaat aiheuttavat stressiä ja voivat jopa ahdistella tai käyttäytyä väkivaltaisesti.

Mitä siis voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi?

• On arvioitava työpaikan turvallisuus- ja terveysriskit ja korjattava mahdolliset puitteet.
  
• Vähennettävä työaikojen pituutta ja epäsäännöllisyyttä.
  
• Pyrittävä helpottamana työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista antamalla työntekijöille mahdollisuus joustavaan työskentelyyn ja lastenhoitoon.
  
• Vähennettävä työn kuormittavuutta suunnittelemalla työtehtävät tarkasti uudelleen.
  
• Annettava työntekijöille mahdollisuutta päätöstenteossa.
  
• Parannettava asiakkaita palvelevien työntekijöiden turvallisuutta ja koulutettava heidät selviämään hankalista ja aggressiivisista asiakkaista.
  

Työsuojelu
Työnantaja vastaa kaikesta työsuojelusta työpaikalla. Lain mukaan työnantajan on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista työpaikalla. Työnantajan on otettava huomioon monia asioita: työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön, työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Nämä kaikki asiat on otettava huomioon jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa.

Vaaroja ja haittoja on tarkkailtava jatkuvasti. Riskit on otettava huomioon ja tarvittaessa saman tien ryhdyttävä toimiin tapaturmien, terveysvaarojen ja muiden vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Työnantajalla on perehdytettävä työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijä puolestaan noudattaa määräyksiä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle.

Työnantaja nimeää työpaikalleen työsuojelupäällikön, joka voi olla myös työnantaja itse. Työsuojelupäällikkö toimii työsuojeluvaltuutetun esimiehenä. Työsuojelupäällikkö on taloudellisessa vastuussa työantajalle. Työntekijät puolestaan voivat valita työsuojeluvaltuutetun sekä kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu nauttii erityistä irtisanomissuojaa eikä ole taloudellisessa vastuussa työnantajalle. Lain mukaan valtuutettu on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Kun työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, valitaan työpaikalle työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista työsuojelutoimikunta. Toimikuntaa johtaa työsuojelupäällikkö. Toimikunnan tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen.

Työantaja laatii työpaikalle työsuojelun toimintaohjelman, johon merkitään tietoja työpaikan vaaroista ja niiden välttämisestä sekä siitä, miten työturvallisuus organisoidaan ja ketkä ovat vastuussa. Toimintaohjelma on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaiken kokoisia yrityksiä. Se ei kuitenkaan ole omavalvontaan sidottu liite, vaan omassa arvossaan oleva toimintaohjelma. Sen tulee myös kattaa työkykyä ylläpitävä toiminta. Toimintaohjelma on päivitettävä säännöllisesti ja pidettävä ajan tasalla. Työsuojeluviranomaiset voivat tehdä lisäyksiä tai muutoksia toimintaohjelmaan.

Työnantajan on järjestettävä omalla kustannuksellaan työpaikalle lakisääteinen työterveyshuolto. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on kaikilla työnantajilla työpaikan koosta riippumatta.
Työterveyshuollon tavoitteena on

• terveellinen ja turvallinen työympäristö
  
• työyhteisön hyvinvoinnin maksimoiminen
  
• työhön liittyvien sairauksien ehkäisy
  
• työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen
  

Työnantaja voi valita vapaasti työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä. Vaihtoehtoja on kolme.

1. Työnantaja voi hankkia palvelun terveyskeskukselta.
   
2. Työnantaja voi järjestää palvelut itse perustamansa tai yhdessä toisten työnantajien kanssa perustetun työterveysaseman kanssa.
   
3. Työnantaja voi hankkia palvelun yksityisiä työterveyspalveluita tuottavalta lääkäriasemalta
   

Halutessaan työnantaja voi ostaa myös sairaanhoitopalveluja osaksi työterveyshuoltoa.
Työpaikalla on oltava kirjallinen sopimus työterveyshuollosta työntekijöiden nähtävissä. Konkreettinen toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon osuuden työpaikkakohtaisessa työsuojelutoiminnassa. Näin ollen se on myös osa työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa.

-turvallista esimiesosaamista-

Lähteet

Neuvoston direktiivi 89/391/ETY. 1989. EUR-Lex http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31989L0391:FI:NOT
Hotelli-, ravintola- ja catering-ala. 2014. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. https://osha.europa.eu/fi/sector/horeca
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan työturvallisuus.2014. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. https://osha.europa.eu/fi/publications/factsheets/79
Onnettomuuksien ehkäiseminen hotelli-, ravintola- ja catering-alalla. 2014. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. https://osha.europa.eu/fi/sector/horeca/accident_prevention_html
Turvallisuusosaamisen kehittäminen catering-alan oppimisympäristöissä. 2013. Opinnäytetyö Saarelainen Marjaana. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61405/Saarelainen_Marjaana.pdf?sequence=1
Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä. 2014. Aluehallintovirasto http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31989L0391:FI:HTML
Työsuojelun vastuualue. 2014. Aluehallintovirasto. http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_majoitus-_ja_ravitsemisala
Työsuojelutoiminta työpaikalla. 2014.Työsuojeluhallinto. http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuojelutoiminta
Työterveyshuolto. 2014. Työsuojeluhallinto. http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyoterveyshuolto