Siivouspalvelujen tuottaminen

1     SIIVOUKSESSA KÄYTETTÄVÄT AINEET

Siivousaineet ryhmitellään pääasiassa siivousmenetelmien käytön mukaaan. Menetelmään suunniteltu ja sopiva aine voi parantaa siivoukseen liittyvää mekaniikkaa, jopa niinkin tehokkaasti, että se puhdistaa pintaa ilman mekaanista työtä. Esimerkiksi erilaisilla lisäaineilla voidaan muuttaa puhdistusaineen ominaisuuksia tietylle likatyypille, pintamateriaalille tai konekäyttöön sopiviksi. Ennen puhdistusaineen käyttöä on hyvä tärkeää selvittää aineen pH-luku, annosteluohje ja ympäristö -ja turvallisuusmääräykset.

Puhdistusaineet

Puhdistusaineet ryhmitellään pH-luvun mukaan. pH-luku kertoo aineen emäksisyydestä tai happamuudesta numeroin ilmaistuna. pH:ta kuvataan asteikolla 0-14 jonka keskipiste (pH 7) on neutraali. Puhtaan veden pH on 7. Pesuaine jonka pH on alle 7 on hapan ja aine jonka pH on yli 7 on emäksinen. pH-arvosta voidaan päätellä mihin käyttötarkoitukseen pesuaine soveltuu ja minkälaista käyttöturvallisuutta on noudatettava.

Siivoustyötä tekevän täytyy tunnistaa ja tietää lika, mitä hän poistaa ja tämän mukaan arvioida paras puhdistusaine siivoukseen.  Happamat ja voimakkaasti emäksisiä aineita käytetään silloin tälloin perussiivouksiin mutta yleensä erikoistarkoituksiin, harvemmin käytettäviksi. Ylläpitosiivouksissa riittää neutraalit ja  heikosti emäksiset aineet.

Neutraalit puhdistusaineet (pH 6-8)

Puhdistusaine on neutraali kun pH on arvoltaan 6-8. Neutraaleja siivousaineita käytetään ylläpitosiivousaineina poistamaan likaa sekä käsiastianpesuaineina. Neutraalien siivousaineiden puhdistusteho perustuu yleensä tensideihin, jotka voivat olla anionisia, ionottomia, amfoteerisia, kationisia tai saippuoita. Tensidien tehtävä on irrottaa likaa pinnalta, pitää se pesuliuoksessa ja poistaa veden pintajännitystä. Neutraalit siivousaineet ovat yleensä turvallisia käyttäjälle sekä pintamateriaaleille eikä niitä tarvitse huuhdella.

Heikosti emäksiset puhdistusaineet (pH 8,1-10)

Käytetään poistamaan irtolikaa ja kiinnittynyttä likaa. Heikosti emäksiset siivousaineet ovat yleisimpiä käytössä olevia puhdistusaineita ylläpitosiivouksessa. Puhdistusaine sisältää tensidejä (anioniset, ionittomat ja saippuat) ja emässuoloja (karbonaatit, silikaatit, amiinit). Lisäksi niissä on kompleksointiaineita, jotka sitovat veden kovuutta aiheuttavia suoloja. Liuotteita, yleensä alkoholia käytetään irroittamaan vaikeasti irtovia aineita. Desinfioivat ainesosat ovat myös mahdollisia (kloramiini tai kvatit).

Käyttöohjeiden mukaisia annostuksia täytyy noudattaa sillä yliannostelu voi aiheuttaa puhdistusaineiden kerrostumista, erityisesti kun tuote sisältää saippuaa. Suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa mikäli käsiä joudutaan kastamaan puhdistusaineliuoksessa.

Emäksiset (pH 10,1-11) ja vahvasti emäksiset puhdistusaineet (pH 11,1-14)

Emäksisiä siivousaineita käytetään esim. peruspuhdistusaineina, vahanpoistoaineina, rasva- ja öljylian irrotukseen sekä koneastianpesuaineina. Yleisimpiä emäksiä ovat mm. hydroksidit, silikaatit, karbonaatit ja amiinit. Koska emäkset ovat vahvoja, ne pystyvät myös desinfioimaan, mutta desinfioivina ainesosina käytetään yleensä klooriyhdisteitä ja kvatteja.

Liotteina käytetään diglykoleja ja alkoholeista etanolia, glykolia ja isopropyylialkoholia kun poistetaan esim. vaikeaa öljy- ja rasvalikaa. Näitä aineita käytettäessä on hyvä suojata itsensä ja huomioida aineiden käyttöturvallisuus. Siivouksen jälkeen pinnat täytyy aina huuhdella.

Happamat puhdistusaineet (pH 0-5,9)

Happamat aineet sisältävät tensidejä mutta myös happoja jotka tekevät aineesta pH-luvultaan happaman. Näitä ovat sitruunahappo, oksaalihappo, fosforihappo, sulfonihappo ja glukonihappo. Liotteena käytetään alkoholia ja jotkut puhdistusaineet sisältävät desinfioivia ainesosia.

Happamia puhdistusaineita käytetään saostumien kuten kalkin, ruosteen, virtsakiven ja kalkkisaippuan poistoon. Happamat ja vahvasti happamat siivousaineet voivat syövyttää laattojen sauma-aineita, kivipintoja sekä metalleja. Mikäli siivousaine sisältää vahvoja happoja kuten suolahappoa tai fosforihappoa on pinnat syytä neutralisoida emäksisellä siivousaineella. Happamat ja vahvasti happamat aineet voivat syövyttää ihoa joten suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa. 

2     SIIVOUSMENETELMÄT

Eri siivousmenetelmiä käytetään tilan vaatimalla tavalla ja nämä voidaan ryhmitellä puhdistus-, hoito- ja suojausmenetelmiin sekä järjestelytehtäviin. Menetelmän valinnassa täytyy ottaa huomioon kohteen pintamateriaalit,  koneet, välineet, aineet ja käytössä oleva siivousaika. Kaiken työn perusta on oman työn suunnittelu.

Puhdistusmenetelmät

Kaikkien puhdistusmenetelmien tarkoitus on puhdistaa siivottava kohde erilaisesta liasta ja roskista.

Lakaisu, harjaus, imurointi

Poistetaan pinnoilta karkeaa roskaa, irtolikaa ja pölyä. Poistettava lika on kuivaa. Lika kerätään joko varrellisilla tai varrettomilla välineillä.

Kuiva-, nihkeä-, kostea- märkäpyyhintä ja moppaus

Kuivapyyhinnän on tarkoitus poistaa karkeaa, kuivaa likaa. Mikrokuituisilla välineillä kuivapyyhintä on helpompaa sillä lika saattaa pöllytä. Nihkeäpyyhinnässä työväline sitoo lian ja pölyn. Nihkeyttäjänä käytetään vettä, puhdistusaineliuosta tai pölynsidonta-ainetta. Puhdistuksen jälkeen pintaan ei saa jäädä pisarajälkiä. Kosteapyyhinnässä on tarkoitus poistaa tahroja ym. pinnalta. Pinta saa jäädä kosteaksi mutta se kuivuu ilman kuivaamista. Märkäpyyhinnässä poistetaan pinnalta vaikeaa likaa ja tahroja. Pintaa pyyhditään ensin märällä luudulla ja tarvittaessa huuhdellaan välissä ja kuivataan joko vesi-imurilla, kuivaimella tai pyyhkimällä.

Pesu

Tehdään käsin tai koneella ja sen jälkeen pinta huuhdellaan ja kuivataan. Pesussa käytetään varrellisia välineitä ja koneita sekä mekaanista työtä ja yleispuhdistusaineita.

Hyörypuhdistus

Kuuma vesihyöry puhdistaa pinnan ilman pesuaineita. Vedenpaine ja kuumuus puhdistavat vaikeampiakin tarhoja tehokkaasti, kuten laattojen saumakohtia.

Tahranpoisto

Tahranpoisto tarkoittaa tahran poistamista puhdistus – tai tahranpoistoaineella ja se voidaan joko tehdä käsin tai konemenetelmin. Tärkeintä on tunnistaa tahra ja valita sen mukaan paras siivousmenetelmä sen poistamiseksi.

Desinfiointi

Siivouksen yhteydessä voidaan desinfioida kohde, esim. wc- allas  tai käsienpesuallas, jotta vähennetään haitallisia, tauteja aiheuttavia mikrobeja.

Huuhtelu

Huuhtelussa poistetaan pinnalle jäänyt lika ja puhdistusaine. Jos on käytetty  vahvoja happamia puhdistusaineita, pinta täytyy neutraloida. Neutraloinnissa pinta puhdistetaan emäksisellä puhdistusaineella ja huuhdellaan. Tarpeen mukaan käsittely toistetaan uudelleen.

Tuuletus

Tarkoituksena poistaa ilman epäpuhtaudet ja hajut, voidaan tehdä koneellisesti tai mekaanisesti. Koneellinen ilmanvaihto on järjestetty automaattisesti toimivaksi (ilmastointi).

Järjestely

Järjestelyssä sijoitetaan kalusteet, tekstiilit ja tilan muut tarvikkeet oikeille paikoilleen jotta yleisilme on siisti.

Suojaus

Suojattava pinta on aina puhdas ja kuiva. Pinta käsitellään suoja-aineella likaa ja kosteutta hylkiväksi ja se myös vähentää pinnan kulumista sekä parantaa materiaalin ulkonäköä. Tarkoituksena on helpottaa pinnan hoitoa ja puhtaanapitoa.

Pintojen käsittely pohjustusaineella

Pohjustusainekäsittely on huokoisten ja kuluneiden pintojen käsittely ennen vahausta, esim. betoni, kiviaines ja muovi. Vahaus kerroksia ei tarvitse levittää niin montaa kun pinta on valmiiksi pohjustettu.  Tärkeää on, että pinta kuivuu riittävän kauan pohjustusaineen levittämisen jälkeen.

Vahaus

Vahaus on lattiapintojen suojaust, jolla ehkäistään pinnan kulumista ja parannetaan lattian puhdistettavuutta. Vahaus voi olla liuote- tai vesivahaus.

Öljyäminen

Pinnat, jotka eivät kestä vahaamista (puu) käsitellään öljyllä. Öljy muodostaa lattianpintaan kalvon ja estää pinnan likaantumisen.

Kristallointi

Menetelmää käytetään kalkkia sisältäville käsittelemättömille kivilattioille. Pintaan imeytetään kristallointiainetta lattianhoitokoneen avulla.  Kristalloidut lattiat ovat kulutuksenkestäviä, kiiltäviä sekä helppohoitoisia.

Tekstiilipintojen suojaus

Tarkoituksena on pinnan suojaaminen likaa ja kosteutta hylkivillä aineilla, jolloin myös sähköistuminen vähenee, lika ja tahrat helpommin irtoavat. Yleisin käsittely on lianhylkivyyssuojaus, joka usein tehdään tekstiilimattoille- tai lattioille. Tekstiiliensuoja-aineilla ehkäistään tekstiilintuholaisia ja pieneliöitä materiaaleissa.

Hoito

Hoitomenetelmien tarkoituksena on parantaa pinnan ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä helpottaa puhdistamista. Hoitoainetta ei saa levittää likaiselle pinnalle, sillä silloin hoitoaineen teho pienenee. Jos hoitoainetta käytetään liikaa, aine samoin kuin lika kerrostuvat pinnalle.

Puhdistushoito

Puhdistushoidossa lattiapinnalle levitetään hoitoainetta käyttöliukseksi laimennettuna. Hoitoaineen levitys tapahtuu joko käsimenetelmin ( kostea- ja märkäpyyhintä tai moppaus) tai yhdistelmäkoneella. Yhdistelmäkonetta käyttäessä pinnan puhdistuminen on tehokasta mutta pintaan jäävä hoitoaineen määrä vähäinen. Käsimenetelmällä hoidossa pintaan jää enemmän hoitoainetta. Puhdistushoidossa lika irtoaa pinnasta, mutta samalla jää suojaavia aineita lattiaan. Menetelmä soveltuu vahattujen sekä vahaamattomien lattiamateriaalien hoitomenetelmäksi.

Kiillotus

Lattiapintaan saadaan kiilllottamalla lisää kuulautta ja pinta tasoittuu samalla. Parantaa myös mahdollisen suojakalvon kestävyyttä. Kiillotuksen yhteydessä käytetään yleensä puhdistu- ja hoitoainetta.

Hoitokiillotuksessa puhdistetulle pinnalle levitetään hoitoaine, joka kuivumisen jälkeen kiillotetaan lattianhoitokoneella. Kuivakiillotus on lattianhoitokoneella tehtävä puhtaan lattiapinnan tiivistäminen ja naarmujen poistaminen.

3     SIIVOUKSESSA KÄYTETTÄVÄT KONEET

Siivoustyössä käytetään nykyisin paljon erilaisia siivouskoneita, jotka helpottavat tehtävää työtä ja siivoaminen on tehokkaampaa kuin käsityövälineillä.

Imurit

Imuria valittaessa on tärkeää, että se on oikean kokoinen ja tyyppinen tarvittavaan työhön. Siinä on hyvä imu-teho ja sitä on helppo liikuttaa paikasta toiseen. Imurin teho perustuu alipaineeseen koneen säiliössä. Erilaisia imureita on esimerkiksi seuraavat:

•           pölynimuri
•           veden- ja pölynimuri
•           mattoimuri
•           keskusimuri
•           reppu- ja lanneimuri
•           teollisuusimuri
•           uima-allasimuri 

      
Yhdistelmäkoneet

Yhdistelmäkone on pesevä ja kuivaava lattioiden puhdistus- ja hoitokone. Yhdistelmäkone sopii lattiapintojen kostea- ja märkäpuhdistukseen. Koneella voi pestä, huuhdella, imuroida, hoitaa ja kiillottaa pintoja.

Painehuuhtelulaitteet ja pesevät imurit

Painehuuhtelulaitetta käytetään tekstiilipintaisten kalusteiden, mattojen ja kokolattiamattojen puhdistukseen. Painehuuhtelulaite on erinomainen esim. tuolien, sohvien ja auton penkkejen puhdistuksessa - tuloksena on raikkaan syväpuhdas tekstiilipinta.

Höyrypuhdistimet

Höyrypuhdistinta voidaan käyttää kovien pintojen puhdistuksessa esim. saniteettitiloissa, suurkeittiökäytössä, pinttyneiden tahrojen poistossa sekä desinfioinnissa ilman kemikaaleja. Höyrypuhdistimia voidaan käyttää myös pienimuotoisessa tekstiilinpuhdistuksessa, mutta paremmin tekstiilipintojen puhdistukseen soveltuu painehuuhtelilaite, villa ja muut herkät materiaalit eivät kestä höyrypuhdistimen korkeita lämpötiloja.

Lattianhoitokoneet

Lattianhoitokoneella lattiapintoja voidaan puhdistaa, hoitaa, kiillottaa tai hioa. Lattianhoitokoneet jaotellaan harjan/vetoalustan kierrosnopeuden perusteella tavallisiin (hidaskierroksisiin) ja nopeakierroksisiin koneisiin.  

Lähteet

Lausjärvi, M. 2013. Siivousmenetelmät ja- välineet. Helsinki : Puhtaustieto PT Oy.

Leinonen, E., Viskari-Lippojoki, U. & Wilen, R. 2006.  Puhdistan ja suojaan: puhdistuspalvelualan oppikirja maahanmuuttajille. Saarijärvi: Offset Oy.

Lindström, A. 2002.  Selvästi puhdas: puhtaanapidon oppikirja. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy.

Varmaa tietoutta siivousaineista. 2013. Siivousaineet.fi.  http://www.siivousaineet.fi/ph/ph.html

Varmaa tietoutta siivouskoneista. 2009. Siivouskoneet.fi.  http://www.siivouskoneet.fi/index.html